Korkeasaaren luonnonvaraisia ja tulokaskasveja
Korkeasaaren maaperä on alkuaan ollut varsin karua. Kallioisen saaren näkyvimpiä puulajeja olivat männyt, koivut, erilaiset pajut sekä pihlajat Saaren yleisilme alkoi kuitenkin muuttua tultaessa 1800-1900 lukujen vaihteeseen, jolloin alueelle tuotiin kasvillisuuden monipuolistamiseksi suuria määriä multaa. Näiltä ajoilta ovat peräisin tammet, vaahterat, lehtikuuset ja monet muut puulajit.
Saaren luontoa leimaa merellisyys, mutta täällä kasvaa myös kasveja, joita on totuttu näkemään puutarhojen ja muiden rehevien paikkojen rikkaruohoina. Näistä useat ovat erittäin koristeellisia ja kauniskukkaisia lajeja, sekä hyviä ”hyönteiskasveja”, joissa esimerkiksi perhoset mielellään ruokailevat. Luonnonvarainen lajisto näyttäytyy parhaimmillaan saaren eteläosan rannoilla ja suurella avokallioalueella apinalinnan ja keskuskompostorin välissä.
Korkeasaaren etelärantaa myötäilevän tien ja meren väliin jää kapea rantavyöhyke, jonka lajistoon kuuluu mäntyjen ja koivujen aluskasvillisuutena tyypillisiä Suomenlahden merenrantojen kasveja. Eräät näistä ovat tulleet tänne alkujaan ihmisen käden kautta, mutta ovat löytäneet merenrannasta itselleen hyvän kasvuympäristön.
