Sähköpostiosoite
Salasana
Unohditko salasanan?
Rekisteröidy »

tammikuu 2009 »»

matiketopelasu
   1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031 

Kasvillisuuskierros

Alkuperäistä Korkeasaarta on jäljellä eniten saaren eteläosan rantavyöhykkeessä. Osa lajeista on hyvinkin vaatimattoman vihreitä, kuten isomaltsa (Atriplex prostrata), ahosuolaheinä (Rumex acetosella) ja viherjäsenruoho (Scleranthus annuus). Osa on kuitenkin todella upeita luontomme yksilöitä, kuten jopa metrin korkeaksi kasvava rantakukka (Lythrum salicaria), keltaängelmä (Thalictrum flavum) ja keltainen ranta-alpi (Lysimachia vulgaris). Komea keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) täydentää valikoiman.
 
Rannoilla ja tienvierillä viihtyy matala rönsymäinen ketohanhikki (Potentilla anserina) ja kallioiden painanteissa merisaunio (Tripleurospermum maritimum). Arvokkaan näköinen keltakukkainen morsinko (Isatis tinctoria) on saarella harvinainen tulokaslaji. Vesirajan tuntumassa viihtyvät suolavihvilä (Juncus gerardii) ja eräät heinät, kuten ruokopuntarpää (Alopecurus arundinaceus).
 

Laivarannan kasvit

Katsura (Cercidiphyllum japonicum)
Eksoottisen näköisellä katsuralla on herttamaiset lehdet, jotka ovat puhjetessaan karmiininpunaisia, keskikesällä heleän vihreitä ja syksyllä kuulaan keltaisia. Syksyisin lehdet tuoksuvat makean vaniljaiselta. Puun kotimaa on Japani ja se viihtyy tuoreessa, ravinteikkaassa maassa.
 
Puistoatsalea (Rhododendron molle subsp. japonicum)
Puistoatsalea on kotoisin Japanista. Sen tiilenpunaiset kukat eivät tuoksu, mutta runsas kukinta kiinnittää katseet. Puistoatsalean kasvupaikan maaperän tulee olla ilmava ja hapan. Kaikki atsaleat ja alppiruusut ovat myrkyllisiä.
 

Kissalaakson kasvit

Japaninjalopähkinä (Juglans ailanthifolia)
Jalopähkinät ovat eksoottisen näköisiä kesävihantia puita. Lehdet ovat suuria ja saavat syksyllä kirkkaankeltaisen ruskavärin. Vihreäkuoriset pähkinät maistuvat pahalta. Puu viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla ja kuohkeassa maassa.
 
Amurinviiniköynnös (Vitis amurensis)
Amurinviiniköynnös kasvaa suotuisalla kasvupaikalla 4-8 metrin korkeuteen. Marjat ovat mustia ja happamia.
 
Pensassembra (Pinus pumila)
Pensassembran sinertävät neulaset korostavat kauniisti muiden kasvien vihreitä sävyjä. Tämä havupensas on kotoisin Itä-Aasiasta ja menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Pensaan muhkuraiset kävyt ovat kuin kivettyneitä kukkia.
 
Kruunukärhö (Clematis macropetala)
Pienikukkaisella kruunukärhöllä on siniset kellomaiset kukat. Tämä Kiinasta kotoisin oleva köynnös kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa. Kasvi viihtyy parhaiten puolivarjoisella tai varjoisella kasvupaikalla. Syksyllä kruunukärhöä koristavat hauskat hahtuvapallot. Kaikki kärhöt ovat myrkyllisiä.
 
Kelta-atsalea (Rhododendron lutem)
Kelta-atsalea muistuttaa suuresti puistoatsaleaa. Tämä kesävihanta pensas on kotoisin Itä-Euroopasta ja Lounais-Aasiasta. Se viihtyy happamassa, ilmavassa maassa aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla.
 

Kivikkotarhan kasvit

Verikurjenpolvi (Geranium sanquineum)
Kurjenpolvia kasvaa kaikkialla maapallolla. Suomessakin kasvaa luonnonvaraisena useita kurjenpolvia ja näistä verikurjenpolvi kasvaa Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Se viihtyy jopa paahteisella aurinkoisella paikalla, mutta tarvitsee läpäisevän ja kalkkipitoisen maan.
 

Karhulinnan ympäristön kasvit

Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris)
Köynnöshortensia vaatii varjoisan kasvupaikan ja multavan, hapahkon maan. Japanissa ja Sahalin saarella luonnonvaraisena kasvava köynnös on hidaskasvuinen. Valkoiset suuret kukat avautuvat loppukesällä.
 
Tyrni (Hippophaë rhamnoides)
Tyrni kasvaa muun muassa Euraasian vuoristoissa ja Itämeren rannikoilla. Luonnonvaraisessa tyrnissä on runsaasti piikkejä ja oranssit marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
 
 

Pohjois-Amerikan kasvit

Punatammi (Quercus rubra)
Pohjoisamerikkalaisen punatammen lehdet ovat teräväliuskaisia ja punertuvat luontaisilla alueillaan syksyisin. Meillä tätä ei ehdi tapahtua. Tammenterhot ovat oravien suurta herkkua.
 

Borelia- talon ympäristön kasvit

Imeläkirsikka (Prunus avium)
Imeläkirsikka muistuttaa ulkonäöltään Suomessa yleisesti viljeltyä hapankirsikkaa, mutta on talvenkestävyydeltään arempi. Imeläkirsikka kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa aina eteläiseen Ruotsiin saakka.
 
 

Etelä-Amerikka talon ympäristön kasvit

Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii)
Douglaskuusi on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista ja viihtyy syvämultaisessa, ravinteikkaassa maassa. Tämän havupuun tunnistaa helpoiten hapsuisista kävyistään, joissa jokaisen käpysuomun alta pilkistävät kolmihaaraiset suojussuomut.
 
Sinivatukka (Rubus caesius)
Sinivatukka jää alle metrin korkuiseksi, sillä sen pitkät versot ovat rentoja ja taipuvat kohti maata. Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä läntisessä Aasiassa kasvavan sinivatukan marjat ovat sinimustia ja maukkaita.
 
Julkaisujärjestelmä www-sivut dokumentinhallinta monikanavaviestintä markkinointi tilastointi mobiili