Maailman eläin- ja kasvilajit vähenevät huolestuttavaa vauhtia. Kun lajien määrä vähenee, ekosysteemit ovat en-tistä haavoittuvampia. Luonnon monimuotoisuuden säilyt-täminen on ikään kuin vakuutus maapallon elinolosuh-teiden muuttumisen varalle.
Eläintarhoilla on luonnon monimuotoisuuden säilyttä-misessä oma erikoistehtävänsä. Tarhaamalla voidaan pelastaa uhanalaisia lajeja jotka ovat luonnosta kokonaan häviämässä. Useille lajeille eläintarhat ovat olleet viimeisenä turvapaikkana. Sukupuuttoon olisivat hävinneet mm. eurooppalainen visentti ja kaliforniankondori, mongolialainen Przewalskin hevonen ja arabialainen valkobeisa, jollei niitä olisi saatu säilymään ja lisääntymään eläin-tarhoissa. Suurimpana haasteena on saada aikaan sellai-set olosuhteet, että harvinaisten lajien lisääntyminen saadaan onnistumaan.
Eläintarhoissa kasvatettuja eläimiä myös palautetaan ta-kaisin luontoon: Uusia eläinkantoja on perustettu alueille, joilta laji on kokonaan hävinnyt tai olemassa olevia kantoja on vahvistettu tarhatuilla eläimillä. Luonnossa uhanalais-ten tai hävinneiden eläinkantojen elvyttäminen on pitkäjän-teistä työtä, tarvitaan monien suojelutyötä tekevien tahojen yhteistyötä ja siirtoistutuksia, monien eläinsukupolvien ajan.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Korkeasaaren eläintarha kuuluu maailman vanhimpiin eläintarhoihin. Eläintarhat, Korkeasaari niiden mukana, ovat viime vuosikymmeninä tulleet yhä selvemmin mukaan luonnonsuojeluun luontotietouden levittäjinä ja osallis-tumalla uhanalaisten lajien suojeluhankkeisiin.
Eläintarhojen toiminta perustuu kansainväliseen yhteis-työhön. Korkeasaari on mukana Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestön (WAZA), Euroopan eläintarha- ja akvaa-riojärjestön (EAZA), Maailman luonnonsuojeluliiton alaisen Conservation Breeding Specialist Group-järjestön ja Maailman eläintarhaopettajien (IZE) toiminnassa.
Korkeasaari osallistuu eurooppalaisten eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin. Koska eläintarhoilla on käytös-sä rajallisesti tilaa ja lajien säilyttämiseen tarvitaan usein jopa satoja yksilöitä, eläintarhat muodostavat yhdessä verkoston, jossa uhanalaisten lajien populaatioita pide-tään yllä. Korkeasaaressa on tarhattuna 21 eurooppa-laisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, EEP, kuuluvaa lajia ja uusia lajeja hankkiessamme suosimme suojelu-ohjelmiin kuuluvia lajeja.
Suojeluohjelmissa pyritään aluksi siihen, että eläintar-hoissa asuvat yksilöt saadaan lisääntymään. Tarhakan-tojen kasvattamisessa pyritään säilyttämään eläinten perimä ja käyttäytyminen mahdollisimman luonnonmu-kaisena. Tässä työssä lajiin suojeluun perehtyneillä biolo-geilla ovat apuna kantakirjat, joiden perusteella suunni-tellaan ja valitaan sopivat parit. Niinpä esimerkiksi Korkea-saaressa syntyneet amurintiikerit ovat matkustaneet eri puolille Eurooppaa uusien puolisoidensa luokse.
Tarhakantojen kasvattamisen lisäksi eläintarhat tukevat mahdollisuuksien mukaan myös lajien suojelua alku-peräisillä elinalueilla. Myös tiedotus ja valistus ovat osa samaa luonnonsuojelutyötä. Samalla, kun eläintarhan kävijät saavat tietoa yksittäisistä lajeista ja niitä uhkaavista tekijöistä, tulevat esitellyiksi myös paljon laajemmat ympäristönsuojelukysymykset kuten sademetsien hävittä-minen tai monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys.
