|
|
Elävätkö eläimet koko elämänsä eläintarhassa?
Osa Korkeasaaressa syntyvistä eläimistä pääsee luontoon. Näin tapahtuu lajeille, joilla on IUCN:n (kansainvälisen luonnonsuojeluliiton) hyväksymä luontoonpalautusohjelma. Jotta eläin voidaan vapauttaa luontoon on ensin tutkittava sen mahdollisuus elää kyseisellä alueella (uhat, riittävä ravinto, tilaa reviirillä) sekä totutettava eläin luonnonmukaiseen elämään.
Vaikka Korkeasaaren eläimiä ei kesytetä ja niiden annetaan elää mahdollisimman luonnonmukaista elämää, eivät ne voi lähteä luontoon ilman totutusvaihetta. Korkeasaaresta on lähetetty luontoon mm. metsäkissoja, ilveksiä, alppikauriita ja huuhkajia.
Miksi jotkut eläimet joutuvat matkustamaan toiseen eläintarhaan?
Monet Korkeasaaren eläinlajit kuuluvat eurooppalaiseen suojeluohjelmaan, jolloin määräysvalta niiden lisääntymisestä ja jälkeläisten sijoittamisesta on annettu lajikoordinaattoreille. Jos Korkeasaaren keisaritamariini tai aasianleijona saa jälkeläisiä, ne lähetetään koordinaattorin suunnittelemaan eläintarhaan perimäainekseltaan sopivan kumppanin pariksi. Nämä suunnitelmat tehdään tietokoneohjelmalla, joka määrittää kunkin yksilön perinnöllisen monimuotoisuuden ja sille parhaan mahdollisen lisääntymiskumppanin. Näin vähennetään eläintarhojen eläinten sisäsiittoisuutta.
Miten Korkeasaareen hankitaan eläimiä?
Jos eläin kuuluu eurooppalaiseen suojeluohjelmaan (noin 20 lajia), eläinyksilön etsii Korkeasaarelle sen lajin koordinaattori. Jos Korkeasaareen hankitaan esimerkiksi uusi myskihärkä, yksilön osoittaa Kööpenhaminan eläintarhassa työskentelevä Euroopan myskihärkien koordinaattori. Muut lajit hankitaan Euroopan eläintarhaliiton ( EAZA) tietokannan kautta. Pääsääntöisesti Korkeasaari vaihtaa eläimiä vain tähän järjestöön kuuluvien eläintarhojen kanssa.
|
 |
Myydäänkö ylimääräisiä eläimiä?
Eläimistä ei koskaan makseta, vaan kauppa on aina vaihtokauppaa. Eurooppalaiset eläintarhat ovat sopineet tällaisesta tavasta, jotta eläimillä keinottelu ja pentutehtailu estettäisiin. Vaihtokauppa on avointa, eli eläintarhat ovat velkaa toisilleen puolin ja toisin. Eläinten vaihtaminen perustuu luottamukseen siitä, että kollegoja tuetaan lajiensuojelutyössä. Yksityisille ihmisille eläimiä ei anneta ollenkaan.
Tekeekö Korkeasaari mitään luonnossa elävien eläinten hyväksi?
Eläintarhat tekevät yhteistyötä monessa eläinten alkuperäisellä elinalueella tapahtuvassa suojeluprojektissa. Korkeasaari on osallistunut tähän työhön lahjoittamalla mm. huomattavia summia Amurin alueen leopardin ja tiikerin suojeluun. Korkeasaaressa tehdään myös monenlaista tutkimusta, jonka tuloksia voidaan soveltaa luonnossa tapahtuvaan kenttätyöhön. Aiheina ovat olleet mm. nukutusaineiden kehittäminen villieläimille, pikkuapinoiden käyttäytyminen ja eläinten taudit. Korkeasaaren oma henkilökunta on osallistunut mm. Suomessa tehtävään lintujen ja sammakkoeläinten kartoitustyöhön
Miten Korkeasaari osallistuu eläintarhojen yhteiseen suojelutyöhön?
Korkeasaaren biologit toimivat mm. eurooppalaisen suojeluohjelman koordinaattoreina (lumileopardi, ahma), kantakirjojen pitäjinä (metsäpeura ja markhor). Lisäksi Korkeasaaren kuraattori toimii eurooppalaisen lajikomitean puheenjohtajana (rantalinnut). Korkeasaari on osallistunut viiteen euroopanlaajuiseen kampanjaan: Madagaskar, Kilpikonnat, Tiikeri, Brasilian sademetsät ja Sammakkovuosi.
|
